Pride

Tänään on taas startannut Helsingin prideviikko. Muistan jo lapsena sen tunteen, kun tiesi olevansa erilainen. Lapsena sitä ei vielä osannut selittää, kun ei ollut sanoja tunteelle. Nuorena huomasi, että on kiinnostunut vain pojista. Se ei ollut helppoa, koska erilaisuutta ei nähty rikkautena vaan häpeänä. Voin sanoa, että asian kanssa sai painia monet painot. Onneksi oma kamppailu osui juuri siihen kohtaan kun televisiossa pyöri queer as folk ensimmäinen sarja, jossa homoja oli pääosassa. Tiesin että vaikka olin yksinäinen, mutta en suinkaan ainoa. Aloin hyväksymään itseni ja tulin kaapista ulos. Oli todella suuri helpotus, kuin suuri kivi olisi vierähtänyt sydämeltä. Olin vapaa vihdoin. Muutin toisella paikkakunnalle ja löysin ihmisiä jotka olivat kokeneet samoja tunteita. Tuli hirveästi uusia kokemuksia kuten ekat homobileet. Olo oli yhtälailla euforinen ja pettynyt. Tätäkö tämä nyt on? Jatkuvaa juhlaa ja kevyitä ihmissuhteita. Pinta saattoi olla gliteriä, mutta pinnan alla muutettiin Suomea. Usean pridemarssin jälkeen saatiin tasa-arvoinen avioliittolaki. Hyvä me! Ihmisoikeudet kuuluu kaikille. Paljon on vielä kesken, mutta kohti parempaa ollaan menossa. 

Mainokset

Tekijä: Sirius Pinkki

Haaveilija jolla villasukat pysyy vielä maan pinnalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s