Teetä kahdelle osa 1

 

”Tuohon on ihan täytä paskaa!” Heli ei voinut uskoa korviaan. Hänen suosikki kirjoituksenopettajansa oli tyrmännyt hänet. Kaikki aina kehuivat hänen persoonallisia hahmojaan outoja juonikuvioita ja kielen soljuvuutta. Jussi Rintala kuitenkin kommentoi vain ”täyttä paskaa” Kyynel vierähti poskelle tyhjyys valtasi mielen . Helin palautti maan pinnalle paras ystävä Maija, joka kimpaattui ystävänsä puolesta. ”Kato nyt sä sait Helin itkemään!” Maija jatkoi; ”Opettajana sun pitäisi olla kannustava, löytää vittu vaikka väkisin sen hyväpuoli eikä lytätä toista…” Jussi tokaisi, ettei teksti hänen mielestään ollut ollut kaiken sen hehkuttamisen ja suitsuttamisen arvoinen. Hän alkoi käydä läpi useita kielioppivirheitä joita Helin tekstiin oli jäänyt. Heli muuttui kasvoiltaan punaiseksi, hän vain halusi valua maan alle pimeimpään sopukkaan, josta kukaan ei ikinä häntä löytäsi. Loppuun Jussi huomautti parista hyvästä kohdasta ja antoi vuoron luokkakavereille. Maijan mukaan Candy oli oikein uskottava transvestiitti ja otti esille monta merkityksetöntä yksityiskohtaa jolla tekstin sai eläväksi. Heli kirjoitti pari kommenttia vihkoonsa. Onneksi hänen ykkösfaninsa ei koskaan petä. Fani kehuu häntä silloinkin kun Heli tietää itsekin epäonnistuneensa. Lopultakin kello näytti kahdeksan. Perinteen mukaan Heli ja Maija lähtivät kahville ”Kirjoittamalla kirjoittajaksi” kurssin päätteeksi.

Heli ja Maija istuivat perimmäisessä nurkkapöydässä hörppien teetään. ”Mä en niin kestä tuota Jussia. Se on vain joku hiton sanataideohjaaja ja silti se luulee tietävänsä, mikä on hyvää ja mikä huonoa.”
Heli vain nyökyttely ynähteli välillä. Maija jatkoi; ”Sillä on selvästi jotain sua vastaan, se ei ole ketään muuta noin kyykittänyt.”
”No Heli ei se nyt ole noin vakavaa, että pitäisi itkeä”
”Anteeksi mulla ollut huono päivä, en mä nyt yhtä arvostelua poraa.”
”No sitä minäkin.” Maija totesi ja kysyi. ”Mutta miksi sitten, mulle sä voit kertoa. Mehän ollaan bestiksiä.
”No lupaa olla nauramatta, niin ja ennen kaikkea nauramatta. Lupaa!”
”Mä yritän, mut jos se on se, mitä mä pelkään niin..”
”Mä oon ihastunut Jussiin, niin taas yksi saavuttamaton mies säälittävän Helin elämässä.”
”Oho tuo tuli puskista. Heli sä se osaat yllättää vielä vuosien jälkeen.”
”Mut sähän inhoat Jussia, ainahan sä oot sitä morkaamas…”
”Inhota nyt on aika vahva sana. Tää nyt vaatii vaan vähän sulattelemista.”
Heli oli ihmeissään. Maija oli aina palauttamassa häntä maan pinnalle toivottomien ihastumisten suhteen. Maijalla tuntui olevan aina vastaus siihen miksi myös tämä kundi olisi väärä Helille. Ei Maija ollut ilkeä ainoastaan realisti. Hiljaisuus laskeutui ystävysten väliin. He olivat tunteneet jo niin kauan, ettei puhumattomuus ollut ongelma. Heli mietti pitäisikö udella vielä, vai antaa Maijan sulatella tietoa. Parempi ehkä vaihtaa aihetta.

 

Illalla Heli edelleen ihmetteli Maijan outoa reaktiota. On totta, että Jussi on häntä 15 vuotta vanhempi. Ikäero ei pitäisi merkitä mitään. Maija olisi voinut huomauttaa siitä. Se oli jo täysi-ikäinen kun sä olit vasta taapero. Heliä nauratti. Heli ei ihastunut Jussin ulkonäköön. Se oli Jussin ääni, oikeaa korvakarkkia. Hän tiesi niin paljon ja ainakin puolet luokan tytöistä oli ihastunut Jussiin. Ainakin jos Heliltä kysyttiin. Ei se haittaisi, vaikka Jussi ei pitäisi mun kirjoituksista, Heli ajatteli, kunhan se tykkäisi musta. Mitä jos se ei pidä musta? Edes vähän. Pilvilinna olisi taas romahtamassa. Voinhan mä odottaa kurssin loppua. Sitten tää hankala oppilas opettaja dilemma ratkeaisi.
Puhelimen pirinä havahdutti Helin takaisin arkeensa. Kukahan se mahtoi olla? No vittu äiti tietysti, en vastaa. Jonkin aikaa möketettyään Heli kuitenkin vastasi; ”Niin!”
”Nyt on tapahtunut Heli jotain kauhiaa.”
Heli säikähti ja kysyi paniikissa ”Mitä? Kerro nyt. Mulla on muutenkin ollut kamala päivä. Ei lisää enää varmaan pahitteeksi tee.”
”Missi on kadonnut.”
”Mitä! Äiti ei noin saa säikäyttää. Mä meinasin saada slaagin!”
”Vai ei meidän kaupunkiliasta enää kiinnosta äidin kuulumiset.”
”No en mä nyt sitä meinannut. Se on kissa. Niillä on taipumusta metsästää ja jäädä ulos yöksi.”
”Meidän Missi ei ole koskaan ollut kahta yötä poissa. Toivottavasti ei ole jäänyt auton alle, tai kettu vienyt.”
”Äiti!  Missi on fiksu kissa, ei se jäisi auton alle ja se on niin iso kissa, ettei kettu sitä veisi.”
Heli sai vielä tovin kuunnella naapurin miehen uudesta thaimaalaisesta tyttöystävästä, isoäidin kaihileikkauksen epäonnistumisesta ja monesta muusta asiasta. Lopulta kun äiti kysyi miten Heli voi. Vastaus oli ihan ok. Lopultakin Heli pääsi nukkumaan.

Mainokset

Tekijä: Sirius Pinkki

Haaveilija jolla villasukat pysyy vielä maan pinnalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s